*

Olli Juntunen Impivaaran talousseura

Mistä tahansa saa leikata

 

Raskasta vastuun taakkaa kantavat päättäjämme kysyvät usein, kun he joutuvat perustelemaan taas uusia veronkorotuksia sekä täysin holtitonta velkaantumista, että mistä muka voisi leikata. Julkinen sektori on heidän mielestään niin pieni ja kaikki sen tehtävät niin tärkeitä, ettei leikkauksiin ole yksinkertaisesti varaa, mikäli haluamme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Vastauksena vastuunkantajille ryhdyin laatimaan leikkauslistaa, mutta sitten tajusin, että valtion tulo- ja menoarvio olisi aivan liian pitkä blogikirjoitus. Sen sijaan kirjoitan nyt siitä, mille perusteille valtion budjetin tulevaisuudessa tulee perustua.

 

Valtion budjetti laaditaan sen mukaan, mitä eri eturyhmät vaativat ja mitä kansanedustajat uskovat kansalaisten haluavan. Tässä tehdään virhe jo ensi alkuun. Aivan ensimmäiseksi pitää katsoa sitä, miten paljon on rahaa käytössä. Kun tämä tiedetään, ryhdytään täyttämään tarpeita tärkeimmistä lähtien. Tarpeiden laittaminen arvojärjestykseen vaatii sekä loogista ajattelua että arvovalintoja, niin sanotusti sydäntä ja järkeä. Toivottavaa olisikin, että kansanedustajiksi tulevaisuudessa valittaisiin henkilöitä, joilta nämä ominaisuudet eivät puuttuisi.

 

Kaikkein tärkeimmät valtion menot menevät niin sanottuihin yövartijavaltion tehtäviin. Näitä ovat poliisi, armeija sekä oikeuslaitos. Ilman näitä toimijoita yhteiskunta joutuu nopeasti hyvin suureen vaaraan, joko se voidaan vallata tai sitten vaihtoehtoisesti syntyy yksityisiä oikeudenjakajia ja suojeluskuntia. Tai punakaarteja. Tietysti voimme siirtyä täysin anarkiaan, ja lakkauttaa koko valtion, mutta uskon valtiolla ja poliitikoilla olevan toistaiseksi vielä kansalaisten tuki takanaan.

 

Tämä ei tarkoita, etteikö näistäkin kohteista voisi säästää. Kuka tahansa armeijan käynyt voi todistaa, että aikaa tuhlattiin täysin kohtuuttomasti täydellisiin turhuuksiin, kuten esimerkiksi sulkeisharjoituksiin. Ja miksi ihmeessä poliisin maija päivystää Joensuun kävelykadulla ihan tavallisina arkipäivinä? En tiedä, ehkä se kaupungin ainoa varsinainen donitsikauppa Isossa Myyssä on paikallisen alamaailman keskus.

 

Valtion pitää tehdä sellaiset investoinnit, joiden ansiosta tulotaso säilyy jatkossakin. Usemmiten tämä tarkoittaa infrastruktuurin rakentamista. Mikäli työntekijät eivät pääse työpaikoilleen, yritykset eivät kykene siirtämään tavaraa asiakkailleen ja asiakkaat eivät pääse kauppoihin, talous jämähtää kuin seinään. Tässäkin asiassa hankkeet täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen. Romahtamaisillaan sillan korjaaminen on tärkeämpää kuin uuden päällysteen laittaminen kohtuullisessa kunnossa olevalle tielle ja julkisten rakennusten homevaurioiden korjaaminen on tärkeämpää kuin valokaapelin saaminen Suomussalmen syrjäkylille.

 

Vasta tämän jälkeen voidaan ryhtyä katsomaan sellaisia asioita kuin sosiaaliturva, terveyspalvelut ja koulutus. Näistäkään mikään ei saa säästyä leikkauksilta. En näe mitään suurta arvoa esimerkiksi siinä, että yliopistoissa koulutetaan julkisilla varoilla ihmisiä aloille, joilta he eivät lähes varmasti saa mitään työtä, ellei heille sitten joku suojatyöpaikka löydy valtion virastosta.

 

Vasta viimeisessä vaiheessa ryhtyisin katsomaan muita sektoreita. Onko tosiaan tarpeen se, että valtio tukee kulttuuria tai yksityisiä yrityksiä sekä ylläpitää valtavaa määrää virastoja, joiden ainut tehtävä näyttää olevan säästää ihmiset itsestään ja lähimmäisistään huolehtimiselta? Minusta ei. Valtio on haalinut itselleen valtavan määrän tehtäviä yhteisen edun nimissä ja samalla veroaste on pikkuhiljaa kasvanut niin korkeaksi, että se aiheuttaa korkean työttömyyden ja tuhoaa meidän tulevaisuutemme.

 

Kaikki hyväntekeväisyys on ehdottomasti lopetettava välittömästi. Miten me voisimme olla niin rikkaita, että meillä on varaa antaa rahaa kehitysapuun, vaikka velkaannumme holtittomasti? Vaikka budjetti olisi ylijäämäinen, niin kaikki valtion velat tulisi maksaa täysimääräisenä pois, ennen kuin siitä voitaisiin jakaa muille. Lisäksi ennemmin tai myöhemmin veroja on pakko alentaa. Emme yksinkertaisesti selviydy kansainvälisestä kilpailusta näin suurella valtiolla ja veroasteella.

 

Kun leikkauksia tehdään, ne on Suomessa tehty perinteisesti suorittavassa portaassa varmistaen, että kansalaisille aiheutuu niistä mahdollisimman suuri haitta ja vaiva. Tämä on ollut hallintoväen tapa kasvattaa vastustusta leikkauksille sekä varmistaa omat työpaikkansa. Lähes kaikkialla julkisella sektorilla hallintoporras onkin suhteettoman suuri verrattuna yksityiseen. Yksityinen sektori kun pyrkii aktiivisesti eroon ihmisistä, joita se ei tarvitse, varsinkin suuripalkkaisista johtajista. Byrokratian kasvamisen ongelmaan ei ole muuta ratkaisua kuin virastojen ja muiden laitosten jatkuva valvonta. Tämä kansalaisten pitäisi tehdä joka tapauksessa. Nämä ihmiset ovat meillä töissä, me emme ole hallintoalamaisia, me olemme työnantajia.

 

Lopuksi koko kokonaisuus täytyy tarkistaa täikamman kanssa. Onko jokainen menoerä ehdottoman välttämätön? Onko jotain unohtunut? Onko valtiolla päällekkäisiä toimintoja? Usein tässäkin vaiheessa löytyy vielä monia asioita, jotka eivät ole välttämättömiä. Kuitenkin säästöjä on saatava mahdollisimman nopeasti. Erityisen tärkeää olisi saada talousarvioon noin 10 miljardin euron vara eurooppalaista vastuunkantamista varten. 10 miljardia euroa ylijäämäinen budjetti tarkoittaisi suhteessa vuoden 2013 talousarvioon 17,4 miljardin euron leikkauksia, eli 32% leikkausta. Ehkä se kirpaisisi, mutta me kuitenkin kantaisimme vastuuta emmekä eristäytyisi kansainvälisestä kehityksestä impivaaralaisina.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Eikös joku fiksu niin maalaillut, että sillon kun budjetti on ylijäämäinen niin leikataan ja silloin kun alijäämäinen niin ei lakata palveluita vaan tuetaan palveluita joista saadaan verotuloja?

Lasse Laaksonen

Helpoin, nopein ja haitattomin leikkaus on kaksikielisyys ja pakkoruotsi.

kati sinenmaa

Niin. Lähes miljoona verovaroista ansionsa ja etuoikeutensa saava ryhmä on todellakin pieni. Se riittäisi nipin napin Kiinan suuruisen kansan pyörittämiseen, mutta Suomelle se on vielä liian pieni ja aivan liian alipalkattu
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingin...

Käyttäjän OlliJuntunen kuva
Olli Juntunen

Saara, Keynesiä en kyllä kutsuisi fiksuksi. Talouden elvyttäminen on taloustieteellisesti mahdotonta. Aion kirjoittaa juttusarjan, jossa kumoaisin keynesiläisyyden kohta kohdalta. Toisaalta olisi muutenkin niin paljon kirjoitettavaa. Huoh.

Lasse, samaa mieltä.

Toimituksen poiminnat