Järkevä, mutta mahdoton ehdotus kuntauudistukseksi

Kesällä 2011 kirjoitin, että mikäli
hallitus saa aikaiseksi kuntauudistuksen niin palvelut heikkenevät
ja kustannukset nousevat. Nyt julkistettujen periaatteiden
seurauksena juuri tämä tulee olemaan lopputulos. Pieniltä kunnilta
viedään valta järjestää sosiaali- ja terveyspalveluidensa, minkä
pitäisi jollakin hämärällä logiikalla johtaa säästöihin.
Samaan aikaan kuntia painostetaan yhteen riippumatta siitä, voiko
kuntaliitoksilla saada hyötyä.

 

Koko kuntarakennekeskustelu on
häiriintynyttä, koska kukaan ei koskaan ole missään väittänyt,
etteikö hallintorakenteita yhdistelemällä voitaisi saada usein
aikaan säästöjä. Hallitus on vain erittäin tehokkaasti estänyt
säästöjen syntymisen lupaamalla viiden vuoden suojatyöpaikat
kuntien henkilökunnalle. Jos henkilömäärää ei pienennetä, ei
kunnista ole saatavissa millään merkittäviä säästöjä. Tällöin
kuntaliitokset pikemminkin estävät säästämisen eivätkä
pienennä kustannuksia.

 

Kunnat eivät ole itse vastuussa omista
ongelmistaan, niin omituiselta kuin kuulostaakin. Kuntarakenteen
ongelmat voi ratkaista ainoastaan se taho, joka ne on luonut eli
eduskunta. Juuri eduskunta on vastuussa siitä, että kuntien
tehtävien ja henkilöstön määrä, kuntien perimät verot ja
velkaantuminen ovat räjähtäneet käsistä. Kuntarakenteemme ei ole
mitenkään vanhanaikainen, itse asiassa 70- ja 80-lukujen
kuntarakenne palvelisi meitä paljon paremmin kuin nykyinen.

 

Eduskunta määrää siitä, mitä
palveluita kuntien on tarjottava asukkailleen. Eduskunta ei suoraan
rahoita niitä, joskin se antaa niihin rahaa valtionosuusjärjestelmän
kautta. Tämä järjestelmä on johtanut siihen, että eduskunta on
voinut jatkuvasti antaa kunnille lisää velvoitteita, joita puolueet
ovat eduskuntavaaleissa luvanneet äänestäjilleen. Heidän ei siis
ole tarvinnut rahoittaa itse lupauksiaan. Tämä on johtanut kuntien
tehtävämäärän valtavaan kasvuun. Vielä 1990 kunnilla oli
lakisääteisiä tehtäviä 265, mutta vuonna 2012 tämä määrä
oli 535, eli yli kaksinkertaistunut.

 

Kuntaliitosten sijaan kuntien
itsehallintoa on vahvistettava. Kuntien asukkaiden tulee saada itse
päättää, mitä palveluita he haluavat järjestää. Tämä
vahvistaisi myös demokratiaa. Miksi eduskunnan pitäisi päättää
ihmisten itsensä puolesta, mitä palveluita suomussalmelaiset ja
helsinkiläiset haluavat?

 

Tämä johtaisi siihen, että eri
kunnissa tehtäisiin erilaisia valintoja. Joku saattaa pelätä tämän
johtavan siihen, että kunnat kilpailisivat alhaisella veroäyrillä
lakkauttaen lähes kaikki palvelunsa. Itse en tätä pelkää, mutta
toki valtio voisi määrittää vähimmäistason palveluille vaatien
esimerkiksi koulupalveluita kaikille. Tällöin sen kuitenkin tulisi
kustantaa tämä vähimmäistaso viimeistä senttiä myöten. Emme
voi sallia, että eduskunta lupaa ihmisille palveluita, joita se ei
rahoita itse.

 

Miksi tämä malli sitten on mahdoton?
Valitettavasti en usko hallituksen ja eduskunnan koostuvan
vastuuntuntoisista ihmisistä, jotka olisivat valmiita myöntämään,
ettei kuntarakenne ole ongelma, vaan että he itse ovat vastuussa
kuntien ongelmista. Niin kauan kuin näin ei tapahdu, eduskunta tulee
sysäämään kunnille yhä lisää velvoitteita, joista kunnat
selviytyvät yhä huonommin. Tästä syystä toistan ennusteeni:
kuntapalvelut tulevat heikkenemään ja kustannukset nousemaan.

OlliJuntunen
Joensuu

41-vuotias turkulainen mies.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu